Alumiinikuu - Ismo Alanko

varjot livahtavat hiljaa baarin takaovesta
viiltävä ääni huutaa pimeydessä apua
joku löytää turvapaikan katuojan syleilystä
toinen kadottaa itsensä täysin vailla ymmärrystä
alumiinikuu heijastaa teräsauringon valoa päälle maan
slalomsukseni sujahtavat jalkojesi väliin
huutosi kiiltää kuin koh-i-noor
minä olen onnea täynnä
ajamme autolla kotiin, otamme wok-pannumme yhdessä esiin
sä painat perseesi pannuun
mä tunkeudun -89 busoleepullolla
alumiinikuu heijastaa teräsauringon valoa päälle maan
valkopaitaiset hoitajanuorukaiset ruokkivat minua pillereillä
voimakasaivoiset huolenkantajat ruokkivat puuterilla
kantakaa leipä sisään, viekää jeesus kävelylle
mä olen kirjolohi, broileri ja kananmuna
jeesus sisään, leipä ulos
alumiinikuu heijastaa teräsauringon valoa päälle maan
mä olen syntynyt supermarketissa
kasvanut kyttänä new yorkissa
älä vie mua metsään, mä tukehdun
sulla on kyrmyniska-ahven jalkojesi välissä
nälissäsi kuljet kaupungissa
mä olen syntynyt supermarketissa
alumiinikuu heijastaa teräsauringon valoa päälle maan